Odysseia on tarina kreikkalaisesta Ithakan saaren kuninkaasta, Odysseuksesta, joka taisteltuaan Troijan sodassa lähti kotimatkalle, joka kestikin tajuttoman kauan. Itse sota oli kestänyt kymmenen vuotta ja sen jälkeen Odysseus itse harhaili merellä kohdaten siellä runsaasti hurjia vastoinkäymisiä. Aivan yksinhän Odysseus ei suinkaan lähtenyt ylittämään Aegean merta tavoitteenaan kiertää Peloponnesoksen niemimaa ja sitten päästä rannikkoa pitkin Ithakaan, joka sijaitsee hyvin lähellä niemimaata Länsi-Kreikan rannikolla. Siellä se Ithaka on edelleen.
Odysseia on nyt ajankohtainen, koska sen huikea, lähes kolmituntinen elokuvaversio on täyttänyt leffateattereita ympäri maailman. Kävin katsomassa sen ja pidin siitä. Se on synkeä leffa, mutta hyvin ovat käsikirjoittajat ja ohjaajat saaneet vangituksi tarinan juonen alusta loppuun niin, että katsojalle ei jää epäselvyyttä eikä tolkuttomasti tarvitse tulkita tapahtumia.
TÄSSÄ KOHTAA SITTEN SE VAROITUS!!!!! TÄSTÄ ETEENPÄIN TULEE JUONIPALJASTUS!!!!
Kun Odysseus lähti Ithakasta, häntä jäivät odottamaan kuvankaunis kuningatar Penelope ja heidän poikansa Telemakhos. Koska Odysseus viipyi ja viipyi alkoivat lukuisat miehet pommittaa häntä naimisiinmenovaatimuksilla, koska he kaikki uskoivat Odysseuksen kuolleen. Lopulta Telemakhos lähti etsimään isäänsä ja saikin selville, että tämä oli selvinnyt Troijan sodasta.
Tunnetuimpia tarinoita Odysseuksen tuskaisesta kotimatkasta ovat tapahtumat vielä jäljellä olleen miehistön kanssa. Paluumatkaajat ajautuvat mm. Kirke-velhon saarelle, missä noita oli jo ehtinyt muuttaa Odysseuksen joukot sioiksi, kunnes Odysseus onnistuu pakottamaan Kirkeä palauttamaan possut hänen sotilaikseen. Toinen kuuluisa tapahtuma on kykloopin luolaan vangeiksi joutuminen ja olihan Odysseus joutua seireenien pauloihin laivan purjehtiessa houkutuslaulua laulaneiden kauniiden, mutta ilmeisen pahojen naisten, saaren ohi. Kertomukseen kuuluu myös merkittävä vierailu manalassa.
Merkittävä osa Odyyseuksen paluumatkasta kuluu Kalypso-nimisen naisen saarella. Hän pelasti haaksirikkoutuneen Odysseuksen haaksirikosta ja yritti saada tätä jäämään puolisokseen. Kalypson saarella naisen puolisona Odysseus olisi saanut ikuisen elämän muutenkin yltäkylläisen ja nautinnollisen elämän lisäksi, mutta hän valitsi kuolevaisuuden ja perheensä ja kun jumalatar Athene vakuutti Kalypsolle, että tämän on päästettävä Odysseus, pääsi mies lopulta kotimatkaa jatkamaan.
Lopulta harharetkeilijä pääsee kotisaarelleen, missä hän aikansa tutkittuaan tilannetta, tuli näkyville naamioituneena kerjäläiseksi ja sitten sankaritarinoiden tapaan tuhosi kaikki vastustajansa ja Penelope sai miehensä takaisin.
Tarinan kirjoittajaksi arvellaan Homeros-nimistä runoilijaa ja tämä kertomus on tosiaankin runomittaan kirjoitettu. En ole koskaan sitä lukenut, mutta tarinaan tutustuin jo pikkupoikana, kun se löytyi sarkajuvana kirjastosta.
Odysseia on nyt ajankohtainen, koska sen huikea, lähes kolmituntinen elokuvaversio on täyttänyt leffateattereita ympäri maailman. Kävin katsomassa sen ja pidin siitä. Se on synkeä leffa, mutta hyvin ovat käsikirjoittajat ja ohjaajat saaneet vangituksi tarinan juonen alusta loppuun niin, että katsojalle ei jää epäselvyyttä eikä tolkuttomasti tarvitse tulkita tapahtumia.
]]>
